Loading

Maisemakylät

Rasimäki

Maisemakylät

Koe valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet eli maisemakylät, joita Nurmeksessa on neljä; Rasimäki, Ylä-Valtimo, Karhunpää ja Ylikylä. Pyöräile tai aja läpi Maisemakylien nauttien maalaismaisemista. Lue lisää Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Pohjois-Karjalassa. 

Rasimäen jokilaaksokylä

Rasimäen jokilaaksokylä sijaitsee laaksomuodostumassam jonka läpi virtaa mutkitteleva Rumojoki.  Maisemaa kuvaa kumpuilevat rinnepellot, joita reunustavat kallioiset mäet.

Rasimäen kylän asuttivat toisen maailmansodan jälkeen  Suojärveltä muuttaneet karjalaiset, jotka raivasivat kylän rinteet pelloiksi ja rakensivat peltojen ympärille omat kodit. Kaikkiaan kylään perustettiin 46 tilaa vuonna 1948. Kylän lähistöltä on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja ja ympäröivillä vaaroilla on sijainnut 1800-luvulla kruununtorpista muodostunut Rasimäen vanha
kylä. Alueella on Johannes Kastajan muistolle pyhitetty tsasouna vuodelta 1961. jonka pihalla on kylän raivaajille omistettu muistokivi.
Rasimäelle on perustettu talkoovoimin omenapuutarha sekä rakennettu karjalaista taloa muistuttava tulipaikka nimeltään Tulehmo.

Ylä-Valtimon viljelymaisemat

Ylä-Valtimon viljelymaisemat ovat vaaramaiseman ympäröimän Ylä-Valtimojärven rannalla. Kylämaisemaa ympäröivät korkeat vaarat, joista yksi jylhimmistä vaaroista on lähes sata metriä korkea Pertunvaara, jonka rinteessä on hiidenkirnumainen muodostuma.

Ylä-Valtimolla on yksi maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi, joka koostuu metsälaitumesta, rantaniitystä ja hakamaasta.

Ylä-Valtimon viljelymaisemia kuvaa viljely- ja järvilaakson reunoilla kohoavat vaarat, Ylä-Valtimojärven ja Kalliojärven muodostama vesistöalue sekä aukeava yhtenäinen pelto- ja laidunala.

Ylikylän viljelymaisemat

Ylikylän viljelymaisemat ovat muodostuneet kumpuilevan vaaramaaston laaksopainaumaan, jonka harjun laelle on muodostunut asutusta. Kylässä kohoaa kalliorinteisiä vaaroja 40–50 metriä järvien yläpuolelle. Ylikylä on syntynyt 1600-luvun alkupuolella, mutta alueella on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Kylä on ollut alunperin kalastuskylä, jonka maanviljely perustui kaskitalouteen. Tieyhteydet kylään rakennettiin 1800-luvun lopulla, mitä ennen kylään kuljettiin veneillä.

Ylikylässä on paljon 1800-luvulta ja 1900-luvun alussa rakennettuja rakennuksia, joista ovat säilyneet muun muassa kauppa- ja koulurakennus, seuraintalo sekä meijeri. Kylämaisemaassa näkyvät myös muutamat aitat, ladot, riihet ja maitolavat.

Karhunpään rantakylä

Karhunpään kylämaisemat ovat syntyneet Karhujoen, Karhujärven ja Valtimonjoen muodostaman vesistön ympärille. Pitkäniemen–Siikasärkän harjun ympäristössä on vesireitistä erillään olevia lampia, joista osa on muodostunut jääkauden synnyttämiin suppapainanteisiin. Karhunpäässä on kiinteitä muinaisjäännöksiä, joista osa on harjumuodostuman lähistöllä sijainneita kivikautisia asuinpaikkoja. Kiinteä asutus on vakiintunut Karhunpäähän 1620-luvulla, ja alueen rannat on asutettu pysyvästi 1700-luvun lopulla.

Poikkea lounaalle ja ostoksille Laitalan Lomiin samalla!

Verkkosivustolle
Loading count of favourites list